Tuhlattu

Kuin leveästi lompakko illalla
lepattaa,
runoilija aamulla aapistaan
raottaa.
Tarinat yliluonnollisesta surusta.

Lompakko illalla lepattaa,
leveämmin muste aamulla
aivastaa.
Limaa, paskaa, satumaa.

Runoilija rakastaa,
surua
apatiaa.
Täytteeksi toisinaan.

Alati ankara,
tuhlattu satumaa.

2.10.2006