Ei minun enää sovi
olla jääkylmä,
patsas.
Alati hiljaa,
eleettä paikoillaan.
Lähempänä patoa,
vuosia seisoneen veden massat.
Aukean,
kun rakkaus sitä rapsuttaa.
Lähempänä virtaan, kevätpurot.
Lähempänä lasken elämän jokea
alkumeresi lämpöön.
18.1.2005
keskiviikko 11. kesäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti